Elisenvaara sai Jaana Syldiltä kivinäytelahjoituksen maantiedon opetuksen materiaaliksi

0
Rehtori Vili Santala on tyytyväinen koulun saamasta kivinäytelahjoituksesta, jollaisia ei pystytä ostamaan. Jaana Syld kertoo isänsä toivoneen, että näytekokoelmat menevät opetuskäyttöön.

PÖYTYÄ, Kyrö. Kaksitoista laatikollista kiviä kuulostaa hirmuiselta, mutta sitä se ei ole, kun kysymys on kivinäytteistä. Elisenvaaran koulu sai lahjoituksena kokoelman kivilajinäytteitä, mutta jokainen kivikappale on pieni, kämmenpohjalle sopivan kokoinen, ja näytteet on pakattu havaintorasioihin.

Näytteet ovat Hannu Syldin kokoelmista, joiden hän toivoi päätyvän koulujen opetuskäyttöön. Kokoelman lahjoitti tytär Jaana Syld. Elisenvaaran yhtenäiskoulun rehtori Vili Santala otti lahjoituksen tyytyväisenä vastaan. Geologian asiat kuuluvat maantiedon opetussuunnitelmaan 5.–9. luokilla.

– Varmasti joku alkaa kiinnostua näistä ja sitä myöten geologiasta, Santala sanoo.

Näyterasioita on jo mennyt mm. Auraan. Niiden myötä koulussa päästään nyt kuvien varassa tai luokassa kädestä käteen kiertävästä yhdestä kivinäytteestä oppimisen kannalta hedelmällisempään, kun näytteitä voidaan nyt tutkia paneutuneemmin, rasia yhtä työskentelyparia kohti.

Jaana Syldille jäi itselleenkin vielä paljon.

– Minulla on kotona ainakin 150 kiloa kiviä, isoja murikoita, jotka isä on käärinyt sanomalehteen. Jotain erityistä niissä ilmeisesti siis on, mutta en tiedä mitä.

Hannu Syld oli malminetsijä, harrastaja, joka teki yhteistyötä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen kallio- ja maaperää tutkiva virasto.

Yhden kultaesiintymänkin Hannu Syld löysi. Siitä tuli mainetta ja löytöpaikkakunnan, Liedon, viralliset kiitokset, mutta julkisuudesta seurasi löytäjälle ikävä temppu. Koska valtaaminen on vapaata, joku toinen meni ja valtasi Liedon kultaesiintymän, ja yritti avata kaivostoiminnan. Löydös osoittautui kuitenkin niin pieneksi, ettei kaivostoimintaa kannattanut aloittaa.

Näytteet ovat pääsääntöisesti Turun ja Liedon alueelta. Mahdollisesti ja ilmeisesti kerääjät myös vaihtoivat kokoelmiensa näytteitä keskenään ja osa päätyi GTK:n kokoelmiin.

Kuparikiisu, lyijyhohde, sinkkivälke, magnetiitti, rikkikiisu.. Kivinäytteitä suomalaisesta kallioperästä lajiteltuna rasioihin.

Kansalaiset näytteiden kerääjinä

Suurin osa Suomen kaivoksista on aloittanut toimintansa harrastajien ja muiden luonnossa valppaina kulkevien kansalaisten löytämien ja tutkimuslaitokselle lähettämien kivinäytteiden perusteella.

Näitä kansannäytteitä on Suomessa kerätty ja tutkittu 1730-luvulta lähtien. Kehotus näytteiden keruuseen luettiin kirkossa palveluksen päätteeksi kuten oli tapana.

Geologian tutkimuskeskukselle lähetetään vuosittain tuhansia näytteitä. Yhteensä GTK:lla on lähetettyjä näytteitä noin 1,5 miljoonaa.

Malmi on mineraaliesiintymää, josta voidaan tuottaa metalleja tai teollisuusmineraaleja. Kun malmi on louhittu, se rikastetaan eli siitä poistetaan vähämetallinen aines. Rikaste taas jalostetaan metalliksi.

Lisätietoja GTK:n sivustolta kaiva.fi ja kivinayte.gtk.fi