AURA, PÖYTYÄ/Kyrö. VR:n, Väyläviraston, ely-keskusten ja kuntien teettämässä selvityksessä kaavaillaan Turun ja Tampereen välisen taajamajunaliikenteen seisakkeita Auraan ja Kyröön. Junat pysähtyisivät myös Jäkärlässä, Liedossa ja Urjalassa. Myöhemmässä vaiheessa pysähdyspaikkoja voisi lisäksi tulla Kärsämäkeen, Urusvuoreen, Mellilään ja Kylmäkoskelle.
Selvityksessä laadittiin aikataululuonnokset, määriteltiin uudet asemapaikat sekä arvioitiin rakennettavan infran kustannuksia. Alustavan aikataululuonnoksen mukaan lähijunat voisivat kulkea kaukojunien lomassa kahden tunnin välein. Asemakohtaiset kustannusarviot liikkuvat 1–2,7 miljoonan euron välillä. Liikennöinnin kustannusten arviointi on vielä kesken.
Tehdyn selvityksen perusteella Aura ja Urjala nähdään potentiaalisimpina uusina asemapaikkoina. Kyrö puolestaan on selvityksen perusteella haasteellisin asema toteuttaa raakapuunkuormauspaikan vuoksi. Puunkuormauspaikka saattaa jäädä, vaikka sahan toiminta on Kyröstä päättynyt.
–Väylävirasto selvittelee parhaillaan puunkuormauspaikkojen vaihtoehtoja lounaisessa Suomessa. Kyrö on edelleen yksi vaihtoehdoista, Pöytyän kunnanjohtaja Mika Joki kertoo ja toteaa, ettei lastauspaikka ole este taajamajuna-asemalle, mutta aiheuttaa lisäkustannuksia.
Auran osalta seisakkeen kustannusarvio on 1,9 ja Kyrön osalta 2,6 miljoonaa euroa. Kustannusjaosta ei vielä ole tehty sopimuksia, mutta selvää lienee, että osa niin infran kuin liikennöinnin kustannuksista tulee kuntien kontolle. Markkinaehtoisesti toimivaa taajamajunaliikenteestä ei uskota saatavan, vaan julkiselle tuelle nähdään joka tapauksessa tarvetta.
Tarvetta taajamajunaliikenteelle nähdään, sillä nykyinen raideliikenne ei palvele Turku–Tampere -välin asukkaita riittävällä tasolla. Teoreettisen ennusteen mukaan junaan nousijoita voisi Aurassa olla jopa 1 700 päivässä ja Kyrössä 650. Aiemmin tehdyssä kyselyssä alueen asukkaista 64 prosenttia arvioi, että käyttäisi paikallisjunaa erittäin todennäköisesti ja 25 prosenttia todennäköisesti. Niin ikään junaliikenteen matkustajamäärät ovat olleet kasvussa.
TAAJAMAJUNALIIKENTEEN käynnistymiseen on kuitenkin vielä pitkä matka. Auran kunnanjohtaja Terhi Källin mukaan seuraava vaihe on tehdä kunnissa linjapäätökset hankkeeseen osallistumisesta. Hän pitää tärkeänä, että kaikki selvityksessä mukana olleet kunnat osallistuisivat. Myös neuvotteluyhteys valtion suuntaan on luotava.
–Kustannusjako on iso keskusteltava asia, Källi toteaa.
Hän toivoo, että nyt tehty pohjatyö konkretisoituisi toimivaksi taajamajunaliikenteeksi 2030-luvulle mentäessä.
Jotta taajamajuna toteutuisi, kunnissa on tehtävä paljon muutakin kuin seisakkeet.
–Kyseessä on suuren mittaluokan uudistus, jota ei voi vain kokeilla muutaman vuoden, vaan johon on sitouduttava pitkäksi aikaa. Asumisratkaisut vaikuttavat, jatkoyhteydet on luotava, volyymeja pitää saada nostettua, Källi listaa huomioitavia asioita ja myöntää, että satsaus on iso Auran kokoiselle kunnalle.
Joka tapauksessa Källi näkee taajamajunan mahdollisuutena Auralle ja katsoo, että huonosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta juuri nyt olisi oikea aika kasvuloikkaan.
ylikulku voisi olla tarpeellinen, sillä aseman molemmin puolin on runsaasti asutusta ja Yhdystien alikulun kautta matka asemalta radan toiselle puolelle olisi noin kilometri.
Puheenjohtajisto uskoo Auran ja Pöytyän hyötyvän taajamajunasta
Auran ja Pöytyän luottamuselinten puheenjohtajiston kanta taajamajuniin on myönteinen. Kustannukset kuitenkin mietityttävät.
–Taajamajuna olisi ehdottomasti hyvä Auran elinvoimalle, kunnanhallituksen puheenjohtaja Kalle Isotalo (kok.) uskoo, mutta toteaa, ettei Aura voi laittaa näin paljon junapysäkkiin.
–Onneksi kustannusjakoa ei vielä ole määritelty, hän sanoo 1,9 miljoonan euron kustannusarviosta huomauttaen, että kunnan pitäisi myös hyötyä investoinnista suhteellisen lyhyellä aikavälillä.
Ainoa joukkoliikennemuoto juna ei Isotalon mukaan voi olla.
Valtuuston puheenjohtaja Matti Leppäkoski (kesk.) on samoilla linjoilla. Hän uskoo, että Aura hyötyisi taajamajunasta, mutta muistuttaa, että kunnan talouskin on huomioitava päätöksiä tehtäessä.
Pöytyän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ilkka Rantala (kok.) uskoo, että taajamajunasta löytyy yhteinen tahtotila, vaikka kustannusarvio tuntuukin isolta. Hän pitää hanketta tärkeänä, eikä tässä vaiheessa asian ollessa vielä hyvin keskeneräinen halua ottaa kustannusarvioon kantaa.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Hilkka Lindgren (kesk.) kertoo, ettei ole vielä tutustunut tehtyyn selvitykseen. Hän olettaa, että taajamajunasta olisi Pöytyälle etua, ja luottaa, että tarvittavat rahat löydetään.
–Summa on iso, varsinkin kun on tehty suuria investointeja. Edut ja huonot puolet täytyy punnita. Näillä näkymin itse kuitenkin pitäisin taajamajunaa hyvänä, Lindgren sanoo.