On kyseessä sitten kirjoittaminen tai uuden laulun tekeminen, niin kovin vaikeaa alkuun pääseminen aina on. Tiedän kyllä, mistä pitäisi kirjoittaa, mutta ei mitään tietoa, miten sen aloittaisin. Sama koskee musiikkia. Usein tulee esimerkiksi lenkkeillessä ihan superhyvä ajatus uudesta biisistä tai vaikkapa siihen liittyvästä kitarateemasta. Kotiin päästessä otan kitaran syliin ja alan ideaa kokeilemaan. Useimmiten se ei toimi, mutta ajatus jää päähäni muhimaan, eikä anna hetkenkään rauhaa. Se siis vaatii jatkokehitystä. Se tietää tuskaa.
Kirjallinen tuottaminen ja uuden musiikin tekeminen ovat minulle äärimmäisen tärkeitä asioita. Molemmissa olen amatööri, mutta se ei minua haittaa eikä poista luomisen tarvetta. Mutta miksi kirjoitan, miksi teen musiikkia? Luonnekysymys, sanoisin.
En ole sellainen ihminen, että tekisin sekunnissa isoja päätöksiä. Tai jos minulle tehdään haastava kysymys, haluan analysoida sitä tarkasti ja pohtia eri suunnista ennen vastauksen antamista. Kysyjä voi silloin saada väärän käsityksen. En ole ohittanut kysymystä, vaan olen miettimässä vastausta, ja se tulee sieltä kyllä aikanaan.
Sama asia musiikin kanssa. Kun jokin idea on syntynyt, jatkokehitän sitä päässäni silloinkin, kun teen jotain ihan muuta. Mutta silloin valitettavasti sulkeudun kaikelta ympäröivältä. Vaimo joskus kysyy, olenko suuttunut jostain, kun en ole pitkään aikaan puhunut mitään. Vastaan, että en ole. Minä sävellän.
Se on luomisen tuskaa. Mutta tiedättekö, sitten kun on saanut ”pään auki” ja tuotos alkaa saamaan muotonsa, tulee eräänlainen hyvän olon tunne siitä, että asiat etenevät. Jo tekovaiheessa huomaa, tuleeko uudesta kirjoituksesta tai sävellyksestä julkaisukelpoinen. Sen vain jotenkin aistii.
Lehtijutun tekemisessä sen tietää eritoten. Joskus vain ei kerta kaikkiaan irtoa ja kirjoittaminen on vähän väkinäistä. Usein se johtuu myös aiheesta, josta kirjoitan. Musiikin tekemisessä toistuu sama. Mutta jos huomaa, että uudesta sävellyksestä ei nyt oikein mitään tule, se on helppo siinä vaiheessa heittää roskakoriin.
Ihanuus löytyy luomisprosessin lopusta. Kirjoittamisen osalta pystyn itse hyvinkin arvioimaan tuotokseni tason. Sen havainnoi omaa tekstiään läpi lukiessa. Enkä minä uusia musiikillisia aikaansaannoksianikaan julki tuo, ellen itse ole kokenut niiden tuottamaa hyvän olon tunnetta.
Toimituksen avustaja
Juha Lahti
juha.lahti@finnrel.fi