PÖYTYÄ / Yläne. Keskustan Pöytyän ja Loimaan kunnallisjärjestöjen tupaillassa Yläneen Kalikassa käynyt europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo eteläisen Euroopan maanviljelijöiden sekä maanomistajien olevan hätää kärsimässä, kun viininviljely ei kannata ja maastopalot korventavat kotikontuja.
Mullistusten myötä Euroopan unioniin kohdistuu valtava paine tehdä jotain. Useiden eurooppalaisten kannalta tehokkaalta näyttävä ratkaisu on esimerkiksi ennallistamisasetus, jota Pekkarinen pitää ylilyöntinä.
– Asetusta ajavat eivät ymmärrä sitä, että hoitamattomana ja käyttämättömänä metsä kasvaa loppuun, Pekkarinen sanoo.
Hänen mielestään on väärin, että Suomi kantaa näillä näkymin noin 12 prosenttia koko EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista, vaikka sen väkimäärä on vain runsas prosentti unionin väestöstä.
Heinäkuussa EU:n parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen ja teki siihen Suomen kaipaamia muutoksia. Suomalaisten kannalta keskeinen muutos on, ettei turvemaita tarvitsisi vesittää ollenkaan. Asetuksen lopullista sisältöä joudutaan silti jännittämään. Sitä hiotaan parhaillaan trilogineuvotteluissa.
– Emme tiedä, miten ennallistamisasetuksen kanssa lopulta käy. Jos alkuperäinen esitys tulisi voimaan, suopohjaisista maista pitäisi vesittää 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, Pekkarinen kiteyttää.
Sähkö valtaa alaa
Suomalaisen maatalouden tulevaisuuden Mauri Pekkanen näkee ennallistamisasetuksesta huolimatta valoisana. Ilmaston muuttuessa Oulun korkeudella arvioidaan olevan parin vuosikymmenen päästä samanlaiset olosuhteet kuin Lounais-Suomessa ja esimerkiksi Auranmaan vainioiden viljelymahdollisuudet kohenevat entisestään.
Energiantuotannon kannalta Suomea on Pekkarisen mielestä rakennettu fiksusti panostamalla monipuolisuuteen: ydinvoimaan, aurinko- sekä tuulienergiaan ja biovoimaloihin. Uudistuvista raaka-aineista puu on Suomen valtti, joskaan sen turvin ei kyetä täyttämään maan kaikkia energiatarpeita.
Pekkarinen arvelee Saksan kipuilevan pitkään sen kanssa, että 60 prosenttia maassa tarvittavasta energiasta tuotiin Ukrainan sodan alkaessa Venäjältä. Suomen kohdalla vastaava prosenttiluku oli 33–34.
Samalla kun pilvissä oleva energian hinta hyödyttää esimerkiksi Saudi-Arabiaa, Yhdysvaltoja ja Norjaa, EU pyristelee irti fossiilisista polttoaineista. Varmana Pekkarinen pitää sitä, että liki kaikki energia tulee jatkossa olemaan sähköpohjaista.
Varteenotettavimpana vaihtoehtona hän pitää vetytalouden kehittämistä, johon liittyvä teknologia on ottanut viime vuosina isoja harppauksia. Keskeinen haaste vetytaloudessa on, että vedyn tekemiseen tarvittava sähkö on kyettävä tuottamaan mahdollisimman vähäisillä ympäristöhaitoilla.
Kiinalaisilla on vahva ote
Sähköiseen tulevaisuuteen tähtäävät eurooppalaisten ohella kiinalaiset. He ottavat Afrikassa haltuunsa tärkeitä luonnonvaroja venäläisten tuella. Kovin vääntö maailman herruudesta tullaan Pekkarisen arvion mukaan käymään Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä.
Pitkään vallinnut eurooppalainen ajattelutapa varjella oman maan luontoa kaivostoiminnalta on hänen mukaansa pakko unohtaa. Alkusoittona tästä on Kaustisille rakennettava Euroopan suurin litiumkaivos, joka tuottaa akkuteollisuuden tarvitsemaa raaka-ainetta.
Mikäli kriittisten teollisuudenalojen tarvitsemia raaka-aineita ei ammenneta Euroopan maaperästä, maanosa lukittautuu Kiinan talutusnuoraan.
Pekkarisen mukaan vaihtoehtona on nojata entistä tiiviimmin Yhdysvaltoihin, muissakin kuin sotilasasioissa. Ongelma vaan on, ettei Yhdysvaltojenkaan sisäinen tilanne ole vakaa.
Seuralaisia on vaikea löytää
Mauri Pekkarinen kehottaa huomaamaan, kuinka omavaraisuuden pönkittämistä tapahtuu nyt kaikkialla ja vapaan kilpailun ihanteet väistyvät kansallisen teollisuuspolitiikan tieltä.
Huomionarvoisena asiana Pekkarinen pitää sitä, että esimerkiksi Saksa ja Ranska käyttävät estoitta valtion sekä unionin rahoja maksaessaan investointitukia yrityksille, jotta ne toisivat korkean teknologian tuotantoa maihin.
Kesäkuun lopussa Saksan hallitus solmi mikrosiruja valmistavan Intelin kanssa sopimuksen, jossa Saksa lupaa tukea 30 miljardia euroa maksavan Intelin sirutehtaan rakentamista itäiseen Saksaan 10 miljardilla.
Pekkarisen mukaan päätös on osaltaan varautumista siihen, että Kiina ottaa mikrosirutuotannon suurvallan Taiwanin hallintaansa.
Suomen hallitusta Pekkarinen patistaa olemaan hereillä, jotta Suomi voi pärjätä investointikilvassa edes jotenkuten.
Kuka?
Mauri Pekkarinen
Syntynyt 6.10.1947
Yhteiskuntatieteiden maisteri
Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2019
Kansanedustajana 10 kautta
Ministerinä viidessä hallituksessa
Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1976
Keskustan on teroitettava tavoitteensa
Eduskunnassa oppositioon asettuneen keskustan on Mauri Pekkarisen mielestä tehtävä äänestäjäkunnalle selväksi, mihin asioihin se haluaa muutosta. Kaikkeen mahdolliseen kurkottaminen on tehoton tapa tehdä politiikkaa. Pekkarinen muistuttaa, että keskustan on erotuttava hallituspuolueiden lisäksi oppositiopuolueista, jottei se jää vihervasemmiston varjoon. Puolueensa kannatuksen Pekkarinen arvelee hiipuneen ennen muuta siksi, että niin sanotut maan hiljaiset keskustalaiset turvautuivat perussuomalaisten arvoihin. Hän luottaa äänestäjäkunnan mielen muuttuvan, kun nykyisen hallituksen kaavailemia leikkauksia ryhdytään toteuttamaan.
