Halu opiskella muusikoksi kiteytyi lukioaikana – Urut veivät pianisti Tuuli Lempan mennessään

0
Tuuli Lempa on pianistin uran ohessa jatkanut opiskeluja voidakseen työskennellä kanttorina. Lempalle sopivat projektityöt, sillä ne mahdollistavat monipuolisen osaamisen hyödyntämisen. Kuva Pekko Vasantola/Aboagora-symposium 2023.

LIETO/Tarvasjoki. Tarvasjoella varttunut Tuuli Lempa luki lukiossa pitkän matematiikan ja fysiikan, jotta voisi hakea lääketieteelliseen opiskelemaan. Hän ei kuitenkaan koskaan edes hankkinut pääsykoekirjoja, vaan haki lukion jälkeen musiikkialalle.

–Vahva intuitio siitä, että haluan muusikoksi, kiteytyi lukioaikana. Onneksi olin pitänyt sitä vaihtoehtoa avoinna ja harjoitellut jatkuvasti enemmän tai vähemmän intensiivisesti, 6-vuotiaana soittotunnit tarvasjokelaisen Satu Luukkosen johdolla aloittanut Lempa kertoo.

Musiikin ammattiopiskelijaksi pääseminen edellyttää Lempan mukaan jo lapsena alkanutta määrätietoista soittoharjoittelua. Hänellä oli kotipaikkakunnalla hyvä opettaja ja into opiskella lisää on jatkunut näihin päiviin asti. Pianistin koulutuksen saanut Lempa teki myös kirkkomusiikin opinnot saadakseen pätevyyden kanttorin virkoihin. Urut veivätkin pianistin mennessään.

–Loputon mielenkiinto musiikkiin ja soittamiseen ovat vieneet aina eteenpäin, eikä muusikko ole koskaan valmis, urkuimprovisointiin keskittyviä maisteriopintoja työn ohessa viimeistelevä muusikko toteaa.

Tällä hetkellä Lempasta tuntuu, että ainakin tutkinto-opinnot olivat tässä.

–Ilman opintojakin pystyy muusikkouttaan kehittämään ja työssä oppimaan. Lapsiperhearkeen ei myöskään tahdo mahtua enää aikaa opiskeluille, hän miettii.

Muusikkona Lempa on ehtinyt olla monessa mukana ja myös asua Oslossa seitsemän vuotta. Nykyisin hän asuu Liedon Vanhalinnassa ja työskentelee Raision seurakunnan kanttorin sijaisena. Lempalle määräaikaiset sijaisuudet ovat olleet mieleinen tapa suunnitella ja järjestää elämää, vaikka välillä epävarmuus töiden jatkumisesta onkin tuntunut raskaalta.

–Itselleni sopii projektityö erityisen hyvin ja se, että voin käyttää monipuolista osaamistani eri projekteissa ja eri töissä. Pidän siitä, ettei elämä ole liian rutinoitunutta, hän sanoo ja toteaa määräaikaisuuksien mahdollistavan taiteellisen työskentelyn ja apurahaprojektien ajoittamisen jaksojen välille.

–Syyskuussa 2024 esimerkiksi teen Musiikin edistämiskeskuksen työskentelyapurahalla soolokonsertteja pianistina ja osassa ohjelmaa on pianomusiikkiin lisätty live-elektroniikkaa.

Käydyt koulut ja kurssit?

Turun seudun musiikkiopisto, Turun konservatorio, Puolalanmäen musiikkilukio, filosofian maisteri (Turun yliopisto, musiikkitiede 2 003), BA musiikkipedagogi (Turun Ammattikorkeakoulu 2 005), musiikin maisterin opinnot pianonsoitossa (Stavangerin musiikkiakatemia 2 012), musiikin kandidaatti (Sibelius-Akatemia kirkkomusiikki, 2 019 ).

Musiikin maisterin opinnot Sibelius-Akatemiassa valmistuvat tämän vuoden aikana.

Aiemmat työpaikat?

Freelance-muusikko, apurahataiteilija, kirkkomuusikon sijainen Turun ruotsalaisessa seurakunnassa ja Liedon seurakunnassa, pianonsoiton opettaja Porvoon seudun musiikkiopistossa ja Årnes Kulturskolessa Norjassa. Toiminnanjohtaja What ever Works! -uuden musiikin yhdistyksessä ja toiminnanjohtaja sijaisuus tanssiteatteri Aurinkobaletissa.

Nykyinen työpaikka ja ammattinimike?

Raision seurakunta, kanttori.

Mitä tehtäviä työhösi sisältyy?

Seurakunnan musiikkityön eri tehtäviä kuten hautajaiset, häät ja jumalanpalvelukset sekä muut tilaisuudet. Rippikoulutyö, konsertit, musiikkityön osalta tiedotusta ja suunnittelua yhdessä muiden työntekijöiden kanssa.

Loma-aikoina toteutan myös omia konserttiprojekteja pianistina.

Mikä on parasta työssäsi?

Monipuolisuus ja musiikin parissa työskentely. Musiikin kautta pystyn kanavoimaan tarvetta luoda. Mikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen. Myös ihmisten kohtaaminen on virkistävää.

Koulussa tai elämän varrella opittu asia, josta on ollut eniten hyötyä työelämässä?

Pedagogiset opinnot ovat olleet kaikkein kysytyin ja hyödyllisin todistus työpaikkoja hakiessa. Ennakkoluulottomuus ja avoin, utelias mieli on ollut suureksi hyödyksi työelämässä.

Vinkki opiskelupaikkaa hakeville?

Mikään opiskelu ei mene hukkaan. Vaikket päätyisi juuri sille alalle, mitä lähdet ensimmäiseksi opiskelemaan, tarttuu matkaan tietoa, ystäviä ja asioita, joista voi olla on apua myöhemmin elämässä. Opiskelu- ja työelämäpolun ei tarvitse olla suoraviivainen, vaan se yleensä muotoutuu matkan varrella sellaiseksi, mihin suuntaan sitä haluat pikkuhiljaa viedä. Lisäopintoja voi tehdä myös myöhemmin työn ohessa.

Mitä minusta tuli isona -sarjassa Auranmaan Viikkolehti haastattelee yhteishaun innoittamana auranmaalaisia tai Auranmaalta lähtöisin olevia heidän työurastaan ja opiskelupolustaan. Kevään yhteishaku käynnistyy 20.2. ja jatkuu 19.3. asti.


Lue myös sarjassa aikaisemmin julkaistut haastattelut.

Mitä minusta tuli isona: Tietohallintopäällikkö Sami Kuusisto on työn ohessa opiskellut useampia tutkintoja

Mitä minusta tuli isona: Urheilutaustasta on ollut ringettemestari ja tuotantotyöntekijä Marjukka Virralle etua työelämässä

Mitä minusta tuli isona: Minna Santaojan tie vei insinööristä vaivihkaa tutkijaksi

Mitä minusta tuli isona: Tutun salat veivät Outi Riikosen Kansallisoopperan puvustamoon

Mitä minusta tuli isona: Julius Kähkönen lähti rohkeasti toteuttamaan visioitaan

Mitä minusta tuli isona: Alanvaihto toi Maiju Joutsimiehelle kaivatun muutoksen

Mitä minusta tuli isona: Intohimo musiikkiin poiki Vilpertti Salmiselle ammatin ja työn

Mitä minusta tuli isona: Kartoittajan koulutus on vienyt Petteri Palviaista ympäri maailmaa